hoi an

Vietnamin kuvankaunis Hoi An on tunnettu vanhastakaupungistaan, mutta siellä voi tehdä paljon muutakin.

Hoi An oli meidän Vietnamin listalla tärkein kohde. Päädyttiin viettämään Hoi Anissa viikko. Kaupungilla on turistirysän maine, mutta jos majoittuu kauempana vanhastakaupungista, saa olla jopa rauhassa. Täällä olisi voinut olla vieläkin pidempään! Mutta mitä Hoi Anissa voi tehdä vanhankaupungin kiertämisen ohella

Vesipuhveli Hoi Anissa. Kuva: Anssi Lepikko
Riisipeltojen laidoilta löytyi vesipuhveleita.
Katu Hoi Anissa. Kuva: Anssi Lepikko
Meidän kotikatu!
Lehmä kadulla. Kuva: Anssi Lepikko
Majapaikan edustalta löytyi citylehmiä! Paikallisia nauratti kun käytiin ottamassa kuvia näistä otuksista, ilmeisesti ihan normaalia että lehmät päästetään iltaisin pitämään nurmikot siisteinä.

Hoi An Rannat

Hoi Anissa on kaksi isoa yleistä rantaa, An Bang beach sekä Cua Dai beach. Rantaviivaa on kymmeniä kilometrejä. Majapaikasta meille suositeltiin An Bangia, sillä se on rannoista ”parempi”. En tiedä tarkoittaako parempi sitten sitä, että siellä on enemmän kaikkea: ravintoloita, kojuja, myyjiä, rantatuoleja, ihmisiä… Ranta oli joka tapauksessa melko täyteen ahdettu, eikä vastannut meidän mielikuvaa kovin hyvästä rannasta. Rannalle saapuessa pyörä/skootteri piti jättää maksulliseen parkkiin ja myös aurinkotuoleista sai pulittaa hyvän hinnan, jos ei jaksanut lähteä mukaan tinkimistaisteluun.

An Bangin jälkeen ei lähdetty Cua Daita edes katsomaan, sillä skootteriajelulla löydettiin sattumalta pari rauhaisampaa rantaa. Ilmeisesti nämä rannat kuului hotelleille, mutta ainakaan meitä kukaan ei tullut häätämään pois, joten päätettiin nauttia rauhasta ja merestä näillä hiljaisemmilla spoteilla. Myöskään skootterin pysäköinnistä ei näissä paikoissa maksettu mitään.

Hiljainen ranta Vietnamissa. Kuva: Anssi Lepikko
Jos on onnekas, saattaa löytää rauhallisen rannan.
Häävalokuvausta Vietnamin rannalla. Kuva: Anssi Lepikko
Häävalokuvaus käynnissä!
Lukuhetki rannalla. Kuva: Anssi Lepikko

Vaatteiden teettäminen Hoi Anissa

Vaatturin- ja suutarinliikkeitä on Hoi Anissa ihan joka kulmalla, etenkin vanhassakaupungissa. Näistä palveluista oltiin luettu paljon hyvää, joten tietenkin sitä oli myös itselleen jotain teetettävä! Mulla oli haaveissa teettää sandaalit, sillä aikaisemmat alkoi olla jo melko kulahtaneet tässä vaiheessa reissua. Valittiin sattumanvaraisesti yksi vanhankaupungin miljoonista liikkeistä, josta löysin ihanan malliset sandaalit väärän kokoisina ja värisinä. Valitsin siis paremman värin luettelosta, annoin jalan mitattavaksi ja seuraavana päivänä sain hakea valmiit sandaalit liikkeestä. Kengille tuli hintaa noin 17 euroa, ja halvemmallakin olisi varmasti päässyt, mikäli olisi jaksanut tinkiä tehokkaammin.

Näiden lisäksi teetettiin mulle kahdet bikinit (hintaa en nyt millään muista!), Anssille kahdet kengät (35-40 e) ja pellavapuku (50 e), sekä korjattiin parit reissulla hajonneet vaatteet. Anssin kenkien teettäminen oli huvittavaa, eihän paikalliset varmaan ikinä ollut nähnyt koon 46 jalkaa. Pienempään jalkaan kenkien teettäminen olisi myös tullut halvemmaksi.

Hoi Anissa vain taivas on rajana vaatteiden, kenkien, laukkujen, reppujen ym. teettämisen suhteen. Voit itse suunnitella ihan mitä vain, se kyllä osataan tehdä. Itse saa tietenkin päättää myös värit ja materiaalit liikkeen valikoimasta.

Vaateliike Hoi Anissa. Kuva: Anssi Lepikko
Vaatteiden ja asusteiden teettäminen Hoi Anissa oli helppoa.

Hoi An ravintolat ja kahvilat

Hoi An on täynnä ravintoloita ja kahviloita, ja etenkin vanhassakaupungissa ja sen liepeillä niitä oli todella paljon. Me asuttiin hieman syrjemmässä, kahden kilometrin päässä vanhastakaupungista, mutta kyllä meille luottoaamupalakahvila löytyi. Hoi Anissa ruoka ei myöskään maksanut maltaita, vaan sopi budjettireissaajallekin.

Vietnamin parasta katuruokaa, täytettyjä Banh mi -patonkeja, olisi jaksanut syödä loputtomiin. Ne oli kyllä selvästi parasta ruokaa koko maassa! Patonkeja sai kojuista joka kulmalla, hienompia versioita ravintoloista ja ne kuuluivat myös meidän majapaikkojen aamupalalistalle. Perinteinen pho-keitto täytyi myös testata. Tärkeintä keitossa on hyvä mausteinen liemi, sen lisäksi siihen kuuluu paljon yrttejä, nuudeleita sekä lihaa. Myös kasvisversioita pho-keitosta sai, en sitten tiedä kuinka perinteiseksi sitä voi kutsua. Vietnamissa kahvikin oli herkullista, tämän maan kahvikulttuuria ei turhaan ole kehuttu! Mun lemppariksi osoittautui jääkahvi, jossa oli seassa kondensoitua maitoa. Myös kananmunakahvia tuli kokeiltua. Itse en juo kahvia kotona oikeastaan ikinä, mutta Vietnamissa sitä tuli juotua kuppi jos toinenkin.

Vietnamilainen banh mi -patonki.
Banh mi -patonkeja löytyi monenlaisia, mutta yksi yhteinen tekijä niillä oli: kaikki oli todella hyviä.
Vietnamilaisia herkkuja. Kuva: Anssi Lepikko
Grilled rice paper! Kuulostaa erikoiselta, mutta nääkin oli herkullisia.
Persikkajääteetä vanhankaupungin yllä. Kuva: Anssi Lepikko
Persikkajääteetä vanhankaupungin yllä.

Hoi an Skootteriajelut

Yksi paras huvi Hoi Anissa oli ajella skootterilla tai pyörällä ympäriinsä. Kaupungissa liikenne on melko rauhallista, verrattuna esimerkiksi Ho Chi Minh Cityn älyttömään skootteritungokseen, jossa itse ajaminen ei olisi kyllä tullut kuuloonkaan. Hoi Anissakin tärkeää oli pysyä valppaana jatkuvasti, sillä esimerkiksi vastaantulevan kaistalla ajaminen lyhyen matkaa on ihan sallittua. Tööttiä tietenkin käytetään joka mutkassa ihan vain ilmoittamaan, että täältä tullaan. Kadulla saattaa yhtäkkiä olla joku poikittain kääntämässä autoa. Vanhankaupungin ja rannan välissä oli matkaa noin viisi kilometriä, ja meidän yöpymispaikat oli hieman syrjässä näistä paikoista, joten liikkuminen oli monin verroin helpompaa kun otti alle skootterin tai pyörän. Lähes kaikissa paikossa skootteri maksoi 5 USD/päivä (ilman polttoainetta) ja pyörä 1 USD/päivä. Vietnamissa on skootterilla ajaessa kypäräpakko, mutta paikallisten kypärät oli kyllä melko höttöisiä lippalakkeja. En tiedä kuinka paljon ne oikeasti onnettomuuden sattuessa suojaa.

Skootteriajelulla riisipelloilla. Kuva: Anssi Lepikko
Skootterilla ajeleminen oli ihan älyttömän hauskaa!

Meidän suosikkikohde ajeluilla oli lähellä olevat kauniit riisipellot, joiden väleissä menevillä pikkuteillä käytiin ajelemassa monta kertaa. Riisipelloille pääsee myös kävellen, sillä ne eivät sijaitse kovin kaukana vanhastakaupungista ja kaupungin keskustasta. Myös rantaviivaa seurattiin päämäärättömästi pitkiä matkoja, ja spottailtiin parempia uimapaikkoja kuin nuo yleiset rannat.

Paikallinen työntekijä riisipelloilla. Kuva: Anssi Lepikko
Paikallinen työssään.
Kengät riisipellolla.
Riisipellot yöllä. Kuva: Anssi Lepikko
Riisipeltoja täytyi käydä tutkailemassa myös yöaikaan.

Hoi An Vanhakaupunki

Täytyy nyt kuitenkin mainita vielä tämä tunnetuin vinkki Hoi Aniin, eli kaunis Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva vanhakaupunki. Paikka on kuuluisa erityisesti värikkäistä lyhdyistään. Jos matkaa Hoi Aniin, on vanhassakaupungissa vierailu to do -listalla ensimmäisenä.

Hoi Anin vanhankaupungin lyhdyt. Kuva: Anssi Lepikko
Vanhakaupunki on täynnä värikkäitä lyhtyjä.
Jokiajelu Hoi Anissa. Kuva: Anssi Lepikko
Jokiajelulla lyhdyn voi laskea veteen kellumaan.