Kolme päivää Prahassa


Tsekin pääkaupungista Prahasta käynnistyi meidän ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatka. Oltiin Prahassa kolme päivää ja me molemmat viihdyttiin siellä tosi hyvin. Noin lyhyt aika on kuitenkin niinkin isolle kaupungille auttamattomasti ihan liian vähän, joten seuraavasta reissusta on jo kavereiden kanssa puhuttu!

Näkymät lentokoneen ikkunasta. Kuva: Anssi Lepikko.
Täältä tullaan, Praha!
Lentokoneessa viihdykkeenä piirrettyjä. Kuva: Anssi Lepikko.
Norwegian viihdyttää piirretyillä lentomatkan aikana.

Kun Suomen kamaralla oli aika nousta lentokoneeseen, oli jännitys taas käsinkosketeltavaa. Lentokoneen ovella hetkellisesti mietin että pitäsköhän kääntyä takas ja olla lähtemättä (kuten joka kerta), mutta onneksi tälläkin kerralla selvisin sisälle asti, josta ei enää niin vaan pääse karkaamaan. Mun keino selvitä lentomatkoista on nukkuminen; kahdeksan tunninkin lennon oon saanut nukuttua lähes alusta loppuun. Joitakin jännitys kai estää nukkumasta, mutta mulla se tuntuu olevan onneksi päinvastoin! En mää kyllä ikinä varmaan opi lentämisestä tykkäämään, mutta kai siihen jotenkin voi tottua?


Siinä vaiheessa kuitenkin jo innostutti, kun saavuttiin Prahan lentokentälle. Siitä alkoi mielenkiintoset kaks viikkoa, meidän häämatka. Anssi halusi ensimmäiseksi kohteeksi Prahan, koska oli siellä kerran käynyt polttarireissulla ja halusi munkin näkevän sen paikan. Anssi oli matkallaan tutustunut myös tsekkiläiseen kaveriin Ivaan, joten meillä oli siellä oma matkaopas valmiina! Prahasta oli myös helppo lähteä junalla matkustamaan eteenpäin. Yhtä helppoa ei kuitenkaan ollut päästä lentokentältä meidän hotellille… Matkaa oli jonkun verran, ainakin reilu 20 kilometriä, mutta ei me mitään takseja hirveästi käytetä. Seilailtiin sitten junalla, bussilla ja parilla ratikalla ja vielä kävellen hortoiltiin kahden paikallisen opastamana, kunnes joskus kolmen aikaan yöllä vihdoin saavuttiin meidän hotellille – sateesta litimärkinä. Noo, julkisilla matkustamisessa on tunnelmaa, näkee monia paikkoja ikkunasta ja onhan siinä kuitenkin paljon enemmän seikkailumieltä kuin taksilla ovelta ovelle ajamisessa! Mutta muuten voidaan kyllä kehua Prahan joukkoliikennettä, toimi tosi hyvin. Mainittakoot, että 12 euron kertapanostuksella pääsee ”kaikkiin laitteisiin” 72 tunnin ajan.

Vanha raitiovaunu Prahan keskustassa. Kuva: Anssi Lepikko.
Vanhan mallin ratikka.

Ihmisiä matkustamassa raitiovaunulla. Kuva: Anssi Lepikko.

Julkisen liikenteen kartta. Kuva: Anssi Lepikko.
Tuo julkisen liikenteen kartta oli kyllä meidän paras ystävä noiden muutamien päivän ajan.

Meidän hotelli oli hieman syrjemmässä ja paikalle saapuessa koin pienen järkytyksen, sillä suoraan hotellia vastapäätä oli iso ja ränsistynyt hylätty rakennus. Ensimmäisen reaktion laannuttua oli pakko kuitenkin päästä tutkimaan paikkaa lähemmin! Suomessakin ollaan muutamissa hylätyissä paikoissa käyty seikkailemassa, ja on niissä mestoissa aina joku oma viehätyksensä. Kaikilla paikoilla kuitenkin on ihan oma tarinansa, ja voidaan vaan kuvitella mitä sielläkin rakennuksessa on joskus tapahtunut ja miksi se on aikoinaan jäänyt tyhjilleen.

Autiotalo. Kuva: Anssi Lepikko.
Uskaltaisitko mennä sisälle?

Roinaa hylätyssä talossa. Kuva: Anssi Lepikko.

Ränsistynyt paikka. Kuva: Anssi Lepikko.
Ghettojen kuningatar.

Sen suurempia suunnitelmia meillä ei Prahaan ollut, toki vähän oltiin netistä asioita lueskeltu etukäteen. Päivät siis kulutettiin menemällä minne nenä näytti, ajeltiin paljon ratikoilla ja tietty syötiin (kokonaisia kaloja ja pään kokosia omenapiirakoita). Löydettiin esimerkiksi yks aivan ihana kahvila, jossa käytiin syömässä jotain joka päivä. Piipahdettiin myös nätissä kuppilassa, joka oli tehty vanhaan myllyyn. Tungoksen takia ei kuitenkaan sinne voitu jäädä oleskelemaan, harmitti kyllä. Käytiin myös ravintolassa syömässä vähintään kahesti päivässä, koska annokset oli niin halpoja Suomen hintatasoon verrattuna. Keskivertopaikassa sai kahdeksalla eurolla jo hyvän kokosen annoksen ja juoman päälle! Laitakaupungilla oisi päässyt halvemmallakin, mutta ei me kuitenkaan ihan pihistelemään oltu tultu, joten ruokailtiin myös keskustan tienoilla ihan huoletta.

Myllyyn tehty kuppila. Kuva: Anssi Lepikko.
Vanha mylly pubiksi muunnettuna.
Lohileipä kahvilassa. Kuva: Anssi Lepikko.
Lempparikahvilan lemppariannos! Himoitsen tätä tälläkin hetkellä.
Kokonainen kala. Kuva: Anssi Lepikko.
Anteeksi tuo hävytön käsimerkki.
Maistelemassa olutta. Kuva: Anssi Lepikko.
Anssi testaamassa paikallista olutta, mulle ei kyllä uppois.
Omenapiirakka. Kuva: Anssi Lepikko.
Tää omenapiirakka oli oikeesti ihan jäätävän kokonen, oisinpa nähny oman ilmeeni kun tää kannettiin eteen. 😀 Tuo lautanen on siis suomalaisen normaalin ruokalautasen kokonen.

Yksi mainitsemisen arvoinen paikka oli Prahan linna, tosin käytiin ihastelemassa sitä vain ulkopuolella yhtenä iltana. Pihalla oli kyllä tosi kaunista, oispa Suomessakin niin upeita katulamppuja! Niissä kivisissä pikkukaduissa on kyllä ihan oma tunnelmansa. Kuultiin siis meidän kaverilta, että sisältä linna ei ole niin hieno vaan jopa melko autio. Näin jälkikäteen netistä lueskellessa tuntuu kyllä, että linnan alueelta löytyisi vaikka mitä mielenkiintoista, esimerkiksi vanhoja hautakammioita, Ruutitorni jossa alkemistit ovat tutkineet metallien muuttamista kullaks, tsekkiläisen taiteen museo ja lelumuseo. Prahan linna on perustettu 800-luvulla, ja sen kokonaispinta-ala on 7,3 hehtaaria, joten kokoa löytyy. Nykyään linna toimii myös presidentin virka-asuntona. Siinä on kyllä pramee koti!

Siellä se linna pilkistää!

Tunnelmallinen yö Prahan kaduilla. Kuva: Anssi Lepikko.
Miten tunnelmallinen pikkukatu!
Prahan linnan portaat. Kuva: Anssi Lepikko.
Näitä portaita pitkin kiivettiin Prahan linnalle.

Oli myös pakko käydä tsekkaamassa Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva vanhakaupunki ja siellä keskusaukion laidalla raatihuoneen seinässä tikittävä astronominen kello. Kello on alunperin rakennettu vuonna 1410 ja sen jälkeen sitä on kunnostettu ja uudistettu monta kertaa, esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen natsien polttaessa osan rakennuksesta. Kello on siitä erikoinen, että se näyttää ajan lisäksi myös esimerkiksi vuodenajan, kuukauden sekä auringon ja kuun sijainnin. Tasatunnein kellossa nähdään varsinainen näytös joka sisältää 12 apostolia, viulua soittavan Kuoleman sekä kukon kiekumista. Jostain syystä ei kuitenkaan itse tätä esitystä jääty katselemaan, oltiin ilmeisesti painelemassa ohi johonkin muualle.

Anssi vieraili myös elokuvamuseossa, joka oli omistettu ohjaaja Karel Zemanille. Itse jätin sen väliin mielestäni turhan kalliin hinnan (200 korunaa, eli noin 7,4 euroa, eikös ole päätä huimaavan kallis?), vähäisen kiinnostuksen ja heikottavan olon takia (ensimmäinen aurinkoinen päivä yllätti tän kerrospukeutujan). Puhtia kuitenkin riitti sen verran, että oli pakko hetki pyöriä pihassa olevassa leikkipaikassa. Kiivettiin myös kukkulalla olevaan Letnan puistoon ja ihasteltiin sieltä upeita näkymiä Vltava-joelle. Paikalla oli paljon muitakin ihmisiä ja eläimiä, ja tuo spotti tuntui olevan myös valokuvaajien suosiossa. Piipahdettiin myös yhdessä tornissa, josta oli hyvät näkymät Prahan kattojen ylle. Tornin sisäänpääsy maksoi kahdelta hengeltä 180 korunaa, ei reilun 6,6 euroa.

Elokuvamuseon pihasta. Kuva: Anssi Lepikko.
Janni seikkailuelokuvassa.
Näkymiä Letnan puistosta. Kuva: Anssi Lepikko.
Näkymiä Letnan puistosta.

Anssi seisoo portaiden edessä. Kuva: Anssi Lepikko.

 

Panoramakuva Prahan kaupungista. Kuva: Anssi Lepikko.

Loppujen lopuksi Praha oli kuitenkin niin suuri kaupunki, että näin suuntavaistottomana ihmisenä en oikein saanut muodostettua minkäänlaista kokonaiskuvaa tai karttaa kaupungista päähäni, ja siellä liikkuminen meinas tuntua aluksi tosi sekavalta. Lähtiessä kuitenkin parit ratikkareitit ja lempparikahvila oli niin tuttuja, että jotain voin sanoa kaupungista tuntevani!

Ystävykset hississä. Kuva: Anssi Lepikko.
Kai nyt yksi hissiselfiekin blogiin sallitaan? 😉
Kuva peilistä. Kuva: Anssi Lepikko.
Kun ollaan kahdestaan reissussa, yhteiskuvat näyttää tältä.

Kaunista arkkitehtuuria.

Minimarket. Kuva: Anssi Lepikko.
Näitä sulosia minimarketteja löyty sieltä täältä.

Prahasta tehtiin päiväreissu myös läheiseen Karlstejnin kylään. Postauksen voit lukea täältä.

Jos tykkäsit, käy kurkkaamassa myös Facebook ja Instagram!


Avainsanat: , , ,
Edellinen postaus Seuraava postaus

Kommentit

Lisää kommentti
  1. Vastaa

    Mun lentopelko on ainakin vähentynyt, mitä enemmän oon lentänyt. Pitkillä lennoilla elokuvien katsominen auttaa. Joskus olen ollut niin väsynyt lyhyillä lennoillakin, että koko lento menee nukkuessa. Ja kyllä sitä mielummin kuitenkin lähtee kuin jää kotiin.
    Praha on kyllä oikein kiva kaupunki, voisi helposti mennä myös kolmannen kerran, varsinkin, kun viime reissu oli ihan pikainen.

      • Janni
      • joulukuu 11, 2016
      Vastaa

      Hyvä pontti tuo, että mieluummin aina kuitenkin lähtee! Ei tollaisen pikkuasian saa antaa estää reissailua ja sitä kautta unelmien toteutumista ja uusia kokemuksia. 🙂 Omallakin kohdalla huomaa, että kyllä siitä lentämisestä selviää. Mitä enemmän ja useemmin lentää, sen helpompaa se on.

  2. Praha on yksi mun suosikkikaupungeista! Nelisen vuotta sitten siellä tuli vietettyä kesäreissulla neljä päivää ja siinä ehti jo aika hyvin ihastua ja ihastella. Praha on uskomattoman kaunis kaupunki, juuri tuon linnan, noiden värikkäiden kattojen ja kaiken muun historiallisen takia. Lähtisin sinne mielelläni koska tahansa uudelleen 🙂

      • Janni
      • joulukuu 11, 2016
      Vastaa

      Samaa mieltä, kyllä se on vaan kaunis paikka! Mun lempiväri on oranssi, joten kelpuuttaisin tommosen katon kyllä omaankin kotiin. 😉

    • Outi
    • joulukuu 10, 2016
    Vastaa

    Prahassa olenkin kerran käynyt, ja sama fiilis jäi, etten saanut kaupungista hyvää kokonaiskuvaa. Tuntui jotenkin sekavalta. Ensi vuoden suunnitelmissa Praha on korkealla. Ja ne ihanat (ja halvat) oluet!!

      • Janni
      • joulukuu 11, 2016
      Vastaa

      Kiva kuulla, että muistakin on tuntunut samalta. 😀 omaan makuun se vaan oli jotenkin liiankin iso paikka, etenkin noin lyhyelle ajalle. Mutta joo kaljaa sieltä kyllä löytyy joka nurkan takaa, jos sitä haluaa!

  3. Vastaa

    Tosi kivasti kirjoitettu juttu – sitä kautta sai ihan uuden, henkilökohtaisen kulman Prahaan vaikka siitä on kirjoitettu varmaan miljoona blogipostausta!

      • Janni
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Kiitos paljon, kiva että tykkäsit! 🙂

  4. Vastaa

    Haluaisin kyllä kovasti käydä Prahassa. Toivottavasti vielä lähitulevaisuudessa. Tuli kauhee nälkä tosta lohileivästä! Just tommonen maistuis kyllä just nyt. Mut ehkä vähän turhan jäätävän kokoinen toi omenapiiras. 😀 Hyvä kuulla, että 12 eurolla saa reissata kolme päivää julkisilla. Tommoset passit ovat tosi käteviä!

      • Janni
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Kannattaa käväistä, meiltä saat kyllä vahvat suositukset! Ja tosiaan nuo passit toimii tosi hyvin, varsinkin tällaisilla lyhyillä reissuilla; ei tarvii aina ottaa niitä yksittäisiä matkoja tai yhden päivän lippuja, kun on tuo just sopivan pitkä vaihtoehto myös.

  5. Vastaa

    Kivoja kuvia Prahasta! Siellä tuli vietettyä pitkä viikonloppu reilu 10 vuotta sitten. Oli mukava kaupunki ja voisin mennä uudestaankin.

      • Janni
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Kiitos kehuista! 🙂 Kymmenessä vuodessa on varmasti kerennyt tulla jotain uuttakin nähtävää 😀

  6. Praha oli mulla jo nyt syksyn listalla, mutta vilun yllättäessä Nizza ajoi ohi 😉 Ehkä sitten ensi keväänä, sen verran kiinnostavalta tää näyttää. Ja hei, ihan samanlainen vanha ratikka löytyy Istanbulista 😀

      • Anssi
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Joo kesäkaupunkina aivan mahtava mesta. 🙂 Talvellakin olen käynyr, mutta sitten se fiilis on vähän toisenlainen, vaikka ei yhtään hassumpi.

  7. Kauniita kuvia Prahasta! Kun oltiin siellä syyskuussa, niin jäi kyllä kiva kutina kaupungista. Juurikin hyviä ruokapaikkoja, edulliset hinnat ja jotenkin se tunnelma. Ah! Sä sait sieltä kyllä paremmat kuvat. 😉

      • Anssi
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Mä oon vähän rasittavaakin matkaseuraa, kun pitää ottaa kuvia kokoajan. 😀 Prahassa on tunnelma kohillaan!

  8. Vastaa

    Prahassa on kyllä vetovoimaa, siinäkin. Aikoinaan sisarentyttären kanssa kävimme siellä lyhyellä reissulla ja taisi olla ihan hänen valintansa!

      • Anssi
      • joulukuu 10, 2016
      Vastaa

      Joo Tsekkiin käy meidänkin tie vielä uudestaan!

    • Liza in London
    • joulukuu 8, 2016
    Vastaa

    Oi, Prahassa en ole vielä koskaan käynyt, mutta asia pitäisi päästä korjaamaan mitä pikimmiten! Upean näköinen kaupunki. Pakko muuten kommentoida varsinaiseen aiheeseen liittymättä, että on tosi hienoa, kun matkustat pelosta huolimatta. A way to go! 🙂

      • Janni
      • joulukuu 8, 2016
      Vastaa

      Kannattaa käväistä, sieltä löytyy vaikka mitä näkemisen arvoista!
      Lentokoneessa lohduttaudun aina sillä, että on ne lentoemännätkin vielä elossa vaikka ne on lentänyt niin paljon. 😀

    • Anna | Muuttolintu.com
    • joulukuu 8, 2016
    Vastaa

    Praha kyllä kiinnostaa meitäkin, Euroopassa vaan tulee reissattua ehkä se joka kolmas vuosi niin en tiedä milloin sinne ehditään. Aika kiva, että saitte paikallisen oppaan mukaan! Nukkuminen lentokoneessa on kyllä kadehdittava kyky. Itse pelkään ja inhoan lentämistä muutenkin niin valvominen ei auta asiaa. 30 h lentomatkojen jälkeen, ilman yhtään unta, on myös aina ihan kiitettävän rikkipoikkikatkiväsynyt.

      • Janni
      • joulukuu 8, 2016
      Vastaa

      Paikallinen opas oli todellakin plussaa, nykyään Iva tosin asuu Suomessa, joten oppaan osat on mennyt vähän uusiksi. 😀
      Ite oon todella kiitollinen siitä että pystyn nukkumaan koneessa, voin vaan kuvitella ton sun väsymyksen 30h lentojen jälkeen. Itse en ole edes niin pitkiä lentoja kokenut, enkä kyllä varmaan selviäis niistä järjissäni.

    • sari
    • joulukuu 6, 2016
    Vastaa

    Praha on hieno paikka. Mekin vuosia sitten olimme siellä kolme yötä. Jäi siitä huolimatta paljon näkemättä. Silloin oli kevät ja saimme nauttia keväisestä auringostakin. Tuo kylä, missä olitte päiväreissulla näytti myös mielenkiintoiselta. Tulipa vielä mieleen, että onkohan annokset tuolla tarkoituksella jättimäisiä? Nimittäin meille silloin tuotiin joku paikallisen ruan miks ja annos oli ihan mieletön, jopa naapuripöydän ihmiset nauroivat sille….

      • Janni
      • joulukuu 6, 2016
      Vastaa

      Joo, ei tossa ajassa kyllä kerkeä oikeastaan nähdä kun pintaraapasun! Meillä matka sijoittui kesäkuulle, juhannuksen jälkeen lähdettiin. Suurimman osan ajasta oli kuitenkin pilvistä ja välillä satoi. 😀
      Ja en kyllä osaa sanoa noista annoksista, voi olla kyllä hyvin mahdollista, että on tarkotuksella isoja. 😀 Meitä oli porukassa tolloin kolme, mutta silti piirakasta jäi varmaan puolet lautaselle.

    • Ansku BCN
    • joulukuu 5, 2016
    Vastaa

    Praha on ihana! Kaveri muutti sinne loppukesästä, palasi siis kotimaahansa ulkomaan vuosien jälkeen, ja todellakin olisi tarkoitus käydä pian kylässä. Paikallisopas osaa varmasti näyttää nurkat, jotka viimeksi jäivät näkemättä 🙂

      • Anssi
      • joulukuu 6, 2016
      Vastaa

      Jep, ja paikallinen opas osaa kuitenkin näyttää myös ne puolet, jotka ei välttämättä meille turisteille muuten aukeaisi. Jotain turistiopasta seuraamalla saa kuitenkin vaan niin pintapuolisen käsityksen kaupungista, vaikka pidän niitä suuressa arvossa kuitenkin, muuten ois hankalampaa tietää mitä kaikkea näkemisen arvoista on!

    • Sari | SariKoo.fi
    • joulukuu 4, 2016
    Vastaa

    Praha on kyllä kauniin ja kiinnostavan oloinen kaupunki. Toivottavasti ensi vuoden kohde myös omalla kohdalla. Pitkään reissuun lähtö tarkoitti rantalomaa, mutta nyt (kai sitten iän myötä?) kaupungit kiinnostavat enemmän!

      • Janni
      • joulukuu 5, 2016
      Vastaa

      Kiinnostava kaupunki todellakin, löytyy vaikka mitä! Suosittelen. (: Meillä mies paistuu pienessäkin kuumuudessa, joten rannalle meno ei tule yleensä kuuloonkaan. 😀 Itse kyllä olisin jo valmis näiden viimeksi koluttujen kaupunkien jälkeen pääsemään jo sinne rannallekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *