Takaisin kotona!


Nyt on Kaakkois-Aasian reppureissu ohitse ja me ollaan vietetty Suomessa jo yli kaksi viikkoa. On siis aika avata teille meidän reittiä sekä vähän kotiinpaluufiiliksiä!

Ennen lähtöä ei osattu kertoa meidän tulevasta reissusta paljoakaan, sillä siinä vaiheessa meillä ei oikeastaan ollut reittisuunnitelmaa. Oltiin alustavasti mietitty maat, joissa haluttaisiin käydä ja jonkinlaista aikataulua viisumien takia, mutta muuten edettiin aikalailla intuitiolla. Meidän matka alkoi Bangkokista ja myös päättyi sinne, sillä Bangkok tuntui helpolta kohteelta lähteä etenemään mihin vaan ja myös lentoja sai sinne suht hyvään hintaan.

Bangkokista tehtiin päiväretki entiseen pääkaupunkiin Ayutthayaan. Sen jälkeen edettiin Kambodzaan (historiaa huokuvaan Siem Reapiin), Vietnamiin (vilkkaaseen Ho Chi Minh Cityyn sekä kauniiseen Hoi Aniin), Indonesian Sumatralle (Parapatin pieneen kylään, Samosirin saarelle Tuktukin kylän laidalle, keskelle viidakkoa Bukit Lawangiin ja yhdeksi yöksi suurkaupunkiin Medaniin) ja loppuajaksi takaisin Thaimaaseen (venäläisten suosimaan Phuketiin, hiljaiselle Koh Yao Yaille, turisteja täynnä olevalle Krabille sekä paljon hehkutettuun Chiang Maihin). Thaimaassa vietettiin yhteensä noin kuukausi, Kambodzassa alle viikko, Vietnamissa kaksi viikkoa ja Indonesiassa kuukausi. Ainakin Vietnamiin ja Indonesiaan on palattava vielä paremmalla ajalla uudestaan.

Bangkok – Siem Reap – Ho Chi Minh City – Hoi An – Parapat – Tuktuk – Bukit Lawang – Medan – Phuket – Koh Yao Yai – Krabi – Chiang Mai – Bangkok.

Indonesialainen kitaristi Panji Gornigo.
Tutustuttiin Indonesialaiseen Panjiin, jonka kanssa vietettiin aikaa useana päivänä. Päästiin myös mukaan juhlimaan Panjin syntymäpäiviä batakkilaiseen tyyliin.

Lentoja/junia/busseja varattiin muutamia päiviä ennen siirtymistä ja yöpaikkoja yleensä edellisenä iltana. Tämmöinen reissutyyli sopi meille mainiosti, koska ei haluttu eikä jaksettukaan suunnitella liian tarkkaan. Esimerkiksi matkan keskivaiheilla tajuttiin, että ei olla oltu merenrantakohteissa oikeastaan yhtään, joten pitihän loppureissuun vielä joku rantakohdekin mahduttaa. Etsittiin rauhallista saarta Thaimaassa, päädyttiin Phuketin kautta Koh Yao Yaille, tylsistyttiin ja lähdettiinkin vielä Krabille. Suunnitelmien muuttaminen oli ihanan helppoa, kun ei oltu varattu siirtymisiä eikä majoituksia valmiiksi etukäteen.

Suomeen paluu tuntui ihanalta ja inhottavalta samaan aikaan. Viimeisinä päivinä Bangkokissa alkoi melkein jo innolla odottaa paluuta, sillä Suomessa oli tiedossa muutamia kivoja juttuja ennen kuin koitti töihin paluu; serkun häät, matka Tallinnaan siskon kanssa, päivä Tampereella… Toisaalta tällä rundilla olisi ollut vielä niin paljon enemmän nähtävää, että kaksinkertainenkaan aika ei olisi riittänyt. Olihan se kuitenkin ihanaa palata ja nähdä ystäviä ja perhettä. Jälkimmäistä tuleekin kesän aikana nähtyä tavallista enemmän, sillä kuten lähtövalmistelupostauksessa kerroin, me muutettiin pois meidän iki-ihanasta kämpästä koska ei löydetty alivuokralaisia. Tuntui todella oudolta ja haikealta palata Suomeen, kun ei voinutkaan enää palata sinne omaan kotiin. Nyt on sitten tavoitteena asua eri paikoissa omien vanhempien luona kesä kokonaan tai osittain, riippuen siitä milloin syksyn suunnitelmat lyödään lukkoon.

Lentokoneessa kohti Kambodzaa. Kuva: Anssi Lepikko.
Mitä enemmän aikaa reissusta kuluu, sitä epätodellisemmalta koko unelmamatka alkaa tuntua.

Reissulta kotiin palaaminen tuntui oudolta myös sillä saralla, että nyt yksi pitkäaikainen unelma on toteutunut. Kauan aikaa postausten ahmiminen, suunnitelmien tekeminen, säästäminen ja muut lähtöön liittyvät jutut oli osa arkea. Reppureissua odotti ja ajatteli varmaan joka päivä. Tavallaan tuntuu hiukan tyhjältä, kun tätä odotusta ja järjestelyä ei enää ole. Ollaan mietitty jo seuraavia reissukohteita, mutta saa nähdä, milloin tulisi tilaisuus lähteä taas hiukan pidemmälle matkalle.

Palatessa hämmennystä aiheutti kovasti Suomen ihana kesäsää. Olin nimittäin varautunut palaamaan vähintäänkin räntäsateeseen. Ensimmäisenä työpäivänä kuitenkin palattiin takaisin Suomen perinteiseen keliin kun lämpö laski alle 10 asteen ja vettä alkoi tihkuttaa. Silloin tuntui todella, että Suomeen ollaan palattu.

Anssi Lepikko ihastelee auringonlaskua Isolahdessa. Kuva: Ville Kotimäki.
Suomen kesää ei voita mikään. Kuva: Ville Kotimäki.

Meidän seikkailuja voi seurata myös Instagramissa ja Facebookissa. Follaa, diggaa, jaa, tiputa kommentti!


Avainsanat: , ,
Edellinen postaus

Kommentit

Lisää kommentti
  1. Se on aina pitkän reissun jälkeen hankala käydä läpi omia tuntemuksiaan 🙂 onneksi reissuun pääsee aina takaisin ja teilläkin on ollut niin ihana reissu jo takana! Toi kotihomma on aina kamala, jos on kiintynyt johonkin paikkaan jo.

  2. Vastaa

    Huikean reissun olette tehneet! Ihan parasta, kun pääsee paikallisten kanssa tekemisiin ja saa kokea heidän kanssaan ikimuistoisia juttuja. Tunnistan tuon tyhjyyden ja levottomuuden tunteen reissun jälkeen. Vaikka se kuuluukin pakettiin, niin mieluiten sen osuuden ohittaisi nopeasti. Toivottavasti uudet suunnitelmat alkavat hahmottumaan pikkuhiljaa, niin on taas jotain uutta odotettavaa 🙂

      • Janni Lepikko
      • kesäkuu 20, 2018
      Vastaa

      Oli kyllä mahtavaa tutustua paikallisiin ja päästä kylään ja jopa synttäreille, aivan unohtumaton kokemus ja ehdottomasti yksi parhaista asioista koko reissulla. 🙂

  3. Voin kuvitella, että on ristiriitainen fiilis palata Suomeen tuollaisen reissun jälkeen – varsinkin, jos ei ole edes sitä tuttua kotia jonne palata. Pitkäaikaisen unelman toteutuminenkin saa aikaan monesti jälkeenpäin tyhjän olon, onnellisen mutta vähän hölmistyneen ”siinäkö se nyt oli” -fiiliksen. Mulla tuo iski häiden ja häämatkan jälkeen 😀 Mutta sitten vaan unelmoimaan uusista jutuista, niin lähtee arkikin taas rullaamaan samaan tapaan!

      • Janni Lepikko
      • kesäkuu 20, 2018
      Vastaa

      Itse asiassa häiden jälkeen tuli kyllä tää sama olo, kun yhdessä päivässä kaikki olikin ohi. 😀

  4. Vastaa

    Niin, ja ihmiset valittavat, kun ei joka päivä sada.
    Tunnistan nuo paluufiilikset. Tyhjä tunne siitä, että tässäkö nyt kaikki oli. Kannattaa mennä nukkumaan telttaan Suomessa, sillä silloin viimeistään on kylmää ja sateista.

  5. Wow kuulostaa, että teillä oli huikea reissu takana! Uskon kyllä, että kotiinpaluu oli varmasti vähän shokki ja ainahan se on outo tunne, kun on saanut unelman toteutettua ja sitten saa alkaa miettimään, että mitäs seuraavaksi 😀
    Toivottavasti Suomen kesä jatkaa hyvillä keleillä 🙂

      • Janni Lepikko
      • kesäkuu 18, 2018
      Vastaa

      Oli kyllä huikeeta! Pari viikkoa mennyt nyt töissä, kai tähän pikkuhiljaa tottuu.. 😀

  6. Tervetuloa takaisin Suomeen! Mieletön reissu teillä kyllä takana, joten ei ihme jos olo hiukan tuntuu tyhjältä. Muistan myös kun joitain vuosia sitten olin Aasiassa useamman kuukauden, kuinka sitä ristiriitaisin fiiliksin odotti kotiinpaluuta. Samaan aikaan olin ihan kypsä Aasian kaaokseen, mutta samalla vielä niin paljon jäi näkemättä ja kokematta. Mutta kyllä sitä keleistä huolimatta osasi niin montaa asiaa Suomessa arvostaa taas enemmän vaikka olo olikin reissun päättymisen jälkeen aika tyhjä. Toivottavasti teillä syksyn kuviot selkeytyvät ja pääsette taas pian suunnittelemaan taas seuraavia seikkailuja! 🙂

      • Janni Lepikko
      • kesäkuu 14, 2018
      Vastaa

      Kyllä oli tosiaan mukavaa päästä siitä kaaoksesta eroon! Suomeen oli ihana palata, täällä on niin vihreetä suurkaupunkien jälkeen, isoja ruokakauppoja ja vettäkin voi juoda hanasta. 😀 Katsotaan mihin tie vie seuraavaksi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *